Jäähtynyttä kahvia

9 kommenttia - “Väliaikaisia turhautumisia, osa 2”

1. Kejjo Kirjoittaa:
   24.10.2010 - 10:12

   Silmät ei vahingoitu hämärästä tai telkkarista tai mistään katsomisesta. Aurinkoon tuijottaminen toki haittaa. Vanhana silmälihas rappeutuu ja tulee roskia siihe nesteeseen ja samentumista ja värit muuttuu ja kaikkee – se on paha se mutta se ei riipu käyttämisestä.
   http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Silm%C3%A4t-eiv%C3%A4t-k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-kulu/1014/?c=Terveys

   ”5. Television katselu liian läheltä, tietokonetyöskentely ja hämärässä lukeminen huonontavat näköä. Väärin. Silmien käyttäminen ei heikennä näköä pysyvästi.”

2. Kejjo Kirjoittaa:
   24.10.2010 - 10:14

   Sä oot kyllä viehättävä otus. Toi sarjakuvitse jutteleminen pakottaa tykkäämään ihmisestä. No, tunnenhan mää sinua muutenki… mutta tämän takia vissiin tykkään blogeista.

3. arua Kirjoittaa:
   24.10.2010 - 10:42

   Jaa? Mä oon ollu vähän siinä uskossa että nettikäyttäytymiseni on aiheuttanu sen että ihmisillä on menny muhun hermot pysyvästi, netissä kun on niin helppo valittaa niistä ei-niin-tärkeistä asioista ja sanoa asiat töks.

   Mulle on pienestä pitäen toitotettu sitä että silmiä ei saa pilata, toivottavasti asia on niin etteivät ne mene… mutta en jaksa uskoa että pimeässä tietokoneruudun tuijottaminen olisi varsinaisesti hyväksikään. Kunnon valaistus on joka tapauksessa tärkeä ihan viihtyvyyden ja virkeänä pysymisen takia. Ehkä mun silmät vahingoittuuki ton kirkaan työvalon takia, sen jälkeen kun kämppä näyttää ihan pimeältä. 😀

4. verna Kirjoittaa:
   24.10.2010 - 14:29

   Sä osaat valittaa viihdyttävästi. Olen itsekin synnynnäinen valittaja, samastun helpommin valitukseen. Ihmiset jotka kerskailee elämänsä upeudellaan ärsyttää helpommin.

   Mäkin ennen luulin että mun silmät pilas se että tuijotin tv:tä liian läheltä (muistaakseen äiti yritti jotain sellasta selittää), mutta uskon kyllä että mun huono näkö on perinnöllinen juttu.

5. arua Kirjoittaa:
   24.10.2010 - 14:53

   Niin, niin ku iloiset elokuvat ärsyttävät ihmisiä, ja vain sellaiset tarinat otetaan vakavasti joissa on kurjaa ja ryvetään onnettomuudessa ja kaikki menee päin hittoa. Kuinka moni positiivinen tarina on saanut hyväksynnän? 😀

6. Kejjo Kirjoittaa:
   24.10.2010 - 14:54

   En kyllä tuommosta o huomannu. Paitsi että vilpilliset elokuvat tietysti ärsyttää.

7. arua Kirjoittaa:
   24.10.2010 - 15:00

   Mä olen ollut huomaavinani että toisinaan sapiskaa saa siitä että asiat on esitetty liian kevyesti ja katu-uskottavuutta saa vain ne jutut joissa on kurjaa sillä elämä on kurjaa. Mangapiireissä taas kawaii-juttuihin on niin totuttu ettei positiivisuus samalla tavalla ärsytä. Voin tietty olla väärässä kun en oikeasti kenenkään mielipiteitä kuule.

8. Rika Kirjoittaa:
   26.10.2010 - 19:54

   Kaikki riippuu ihan kaikesta! Mutta loppujen lopuksi ihmisten pitäisi rakastaa niitä synkimmistä synkimpiä ja onnettomista onnettomimpia sarjoja/leffoja/kirjoja/asioita, ne ovat lähempänä todellisuutta ja voi olla helpottunut, että itsellään menee edes vähän paremmin. Ja itseäni ainakin ärsyttää ylipirteys, ikuinen positiivisuus ja ”elivät elämänsä onnellisina” loput. Mutta jatkuvaa valitusta en siltikään jaksa, enkä ole siis huomannut tämän blogin olevan pelkkää valitusta, mutta asiaan voi aina vaikuttaa fanityttökantani.

   Ja itse en pidä huolta valaistuksesta yhtään. Toisinaan kokeilen piirtää niin hämärässä kuin mahdollista, hauskaa kokeilla niinkin ”jännittäviä” juttuja.

9. arua Kirjoittaa:
   26.10.2010 - 22:19

   Mä luulen että yleensä paras ratkaisu on sekoittaa tarinaan sekä positiivista että negatiivista, sillä yleensä elämä on sekä-että. Komediassa voi olla hyvinkin vakavia elementtejä ja se pysyy silti komediana, ja vastaavasti vakavassa tarinassa voi olla hieman huumoria ilman että se muuttuu komediaksi.

Jätä vastaus

Nimi (required)

Sähköposti (vain ylläpito näkee) (required)

Nettisivu

Notify me of followup comments via e-mail