Jäähtynyttä kahvia

Lue koko kirjaus »

Uusittu versio vanhasta Pohjoisessa-sarjakuvasta, sivumäärä on nyt 14 eli hieman pidempi kuin alkuperäinen oli. Tämä löytyy luonnollisesti myös melkein-unohtuneilta-kotisivuilta Willem-osiosta. Sarjakuvan piirtämiseen meni lopulta melkein kolme vuotta joista suurimman osan se odotti puhtaaksi piirtämistä, mutta jospa tässä saisi taas takaisin innon piirtää… tavallaan saman asian tekeminen uudestaan on raskaampaa kuin kokonaan uuden sarjakuvan tekeminen.

Toisaalta tekisi mieli piirtää uusiksi pari muutakin vanhempaa Willemiä…

Lue koko kirjaus »

Vanhasta luonnoskirjasta, muistaakseni vuodelta 2015 tai 2016 tai jotain siihen suuntaan…

Julkaistiin alun perin Sarjarissa numero 104. En tiennyt lehden aiheesta (chick-lit) oikeastaan mitään, vaikka sain tehtäväkseni kannenkin juuri tähän numeroon, mutta muutaman nettihaun jälkeen kävi ilmi että sain ympättyä dinosaurukset kätevästi mukaan. Sarjakuvassa mainittu kirjahan on Robert T. Bakkerin kirjoittama Raptor Red.

Loput sarjakuvasta on luettavissa katkon jälkeen.

Lue koko kirjaus »

Tämän varmaan uskaltaa laittaa tänne, oli siis sivu jonka tein 101 Sarjakuvaa Suomesta näyttelyyn. Minulle oli harvinainen tilaisuus päästä osallistumaan tällaiseen projektiin, mutta enpä tietenkään ole enää lainkaan tyytyväinen siihen mitä sain aikaan, varsinkaan värityksen osalta… Sarjakuvista koottiin Harri Filpan toimittamana albumi jonka Zum Teufel kustansi viime vuonna: 101 Sarjakuvaa Suomesta Kirjavinkeissä

Minulle annettu sivu oli 1977, joka oli sattumalta se vuosi kun Pikku Kakkonen alkoi telkkarissa!

(Postausta muokattu 15. tammikuuta 2025 ja lisäilty ylimääräisiä tietoja.)

Tämä tulee hieman myöhässä, mutta tänä syksynä Tammi julkaisi legendaarisen Noidan käsikirjan uusintapainoksena, ja on jo tovin pitänyt tehdä aiheesta uusi Willem-kuva sen kunniaksi. Vanhempi ja köykäisellä tyylillä piirretty Willem-sarjakuvahan aiheesta oli täällä. (Se pitäisi melkein piirtää uusiksi, mutta saatan jättää piirtämättä…)

Noidan käsikirja oli eräänlainen parin sukupolven yhteinen trauma, jota lainattiin innokkaasti kirjastosta ja jonka lähes kaikki tuona aikana lapsuutensa viettäneet muistavat. Hämäävästi se julkaistiin ikään kuin samassa sarjassa Vakoojan ja Salapoliisin käsikirjojen kanssa, vaikka ne edustavat täysin erilaista tyyliä. Alkuperäinen Usbornen vuonna 1979 julkaisema teos on nimeltään Usborne Guide to the Supernatural World, ja se yhdisti kolme aiemmin erikseen julkaistua kirjasta. Myös Vakoojan Käsikirja ja Salapoliisin Käsikirja ovat alun perin Usbornen kustantamia.

Omana aikanaan kirja poiki myös tuohtuneita lehtikirjoituksia, muistaakseni lähinnä sen takia että suomenkielisen nimen takia sitä luultiin jonkinlaiseksi noitaoppaaksi.

Bonuksena lisäsin pari niistä kuvista, jotka jäivät kirjasta erityisesti mieleen. Löytyvät tuosta alempaa katkon jälkeen, ettei kukaan saa mahdollisia vanhoja traumoja tahattomasti silmilleen…

Lue koko kirjaus »

Pieni sarjakuva luonnoskirjasta. Elementit ovat ihmissusitarinoista, paitsi että kissa ei joudu tällä kertaa syödyksi.

Jännää miten positiivisesti Suomessa on suhtauduttu ihmissusiin, sillä susia on kyllä pelätty ja muualla ne ovat lähes järjestään pahoja hahmoja. Suomessa sen sijaan on puhuttu ihmissuden pelastamisesta. (En tosin tiedä, että miten Ruotsissa.) Myös ihmissusi sai pelätä oikeita susia.

Kristinusko alkoi sekoittua pohjolan omiin uskomuksiin jo hyvin varhain, joten on vaikea tietää mitkä elementit ovat vanhoja ja mitkä eivät. Tarinoissa on toisinaan paholainen, joka muuttaa ihmisen sudeksi, ja myös leivän avulla takaisin muuttuminen on mainittu. Näissä tarinoissa susilla on lupa syödä vain esimerkiksi vanha kissa saunan ikkunalta. Vanhemmissa(?) versioissa syypää on yleensä noita, joka muuttaa hääväen tai varkaan. Ihmissusi saa takaisin oman muotonsa, jos se saa ruokaa ihmisen kädestä, tai jos omaiset osaavat kutsua sitä oikealla nimellä.