Vanha sarjakuvaopas
Muistaakos kukaan tätä? Kyseessä on opas, jonka tein kun totesin että kurssi alkoi ja jatkui päin hittoa. Se on ainakin toistaiseksi vielä netissä: Sarjakuvasta
Muistin tuon ja kaivoin sen esiin koska siinä on pointteja joita en edes itse muista noudattaa. Tärkeintä olisi olla stressaamatta ja olla liikaa välittämättä siitä millainen sarjakuvasta tulee. Kai kaikki muuten ovat jo tutustuneet Richard Thompsonin Pellonreunaan (Cul de Sac)? Siinä on esimerkki strippisarjasta, jossa yhdistyvät rentous, hieno piirrosjälki, tekemisen meininki ja omituinen huumori.
18.07.2010 - 12:17
Siis tää on mun raamattu piirtämiseen. Pidän sitä mun kirjahyllyn pienlehtilaatikossa, ja aina kun AHISTAA ja RASITTAA kaikki ni lukasen siitä. Ja sit muistan millast opistol oli ku kaikki oli ihan iisiä ja sitä vaan piirs ku se on KIVAA.
18.07.2010 - 13:24
Ai niin, Pellonreuna. En ollut aikaisemmin törmännyt siihen missään, mutta kun viime viikon tiistaina kävin vaihtamassa kirjastosta lainatut sarjikset uudempiin, huomasin tuon ja nappasin mukaan. Tosi hauska, nauroin ääneen joillekkin stripeille. Lainasin äidille ja siskolle eteenpäin, että nekin lukis.
18.07.2010 - 14:36
Mulla on toi opas viel jossain. Se aina tulee luettua, kun sen jostain löydän, mutta olen liian itsepäinen noudattaakseni hyviä ohjeita.
Lueskelin tota Pellonreunaa viime yönä. En kadu ostoa.
18.07.2010 - 19:07
Kertakaikkisen maino pläjäys. Itse en siitä pahemmin vinkkejä saanut irti, koska en osaa piirtää, mutta jutussa oli mainio meininki.
18.07.2010 - 23:37
Hienoa jos siitä on ollut jollekulle jotain hyötyä. Mun elämä ei ole mennyt ihan täysin hukkaan. 😛
19.07.2010 - 15:38
Joo, mä piirrän vieläkin lyikkärillä ensiksi ja sitten tussaan kun jaksan tai kerkeen. 😛 johtuu varmaan siitä ettei mulla oo monestikaan sitä typerää kirjaa mukana kun tuntuu että se painaa.
19.07.2010 - 15:43
Ai niin ja tuo sarjis tulee jossain tutussa lehdessä, kenties Metrossa tai Vartissa? Tykkäsin siitä.
19.07.2010 - 20:35
Kaisu, sun pitää hankkia pienempi kirja. Tosin aika harvoin munkaan tulee tehtyä luonnoskirjaa reissussa, vaikka silloin nimenomaan pitäisi.
Pellonreunaa on julkaistu ainakin Ilta-Sanomissa ja Egmont julkaisi kokooma-albumin suomeksi.
19.07.2010 - 20:59
Mulla on taskukokoinen muistikirja jota käytän koko ajan. Mutta sitte on a5-vihkoja lootallinen, ja niihin piirtää tosi paljon, kevyt kulettaa ja halpoja joten ei tarvi kunniottaa. Yhtä hyvin vois vaan taittaa mukaansa nipun aanelosia ja piirrellä niihin niin kuin Puppe. Luonnoskirjat on hienoi mut kun kysymys on piirtämisestä niin paras on se paperi joka on ulottuvilla. Ja 45 vuotta piirsin lyijykynällä oppimatta mitään. Aloin oppia vasta kun heitin sen helvettiin. Rauli jopa kehui mua kun tein muistiinpanoja mallista veistosta varten. 😀
20.07.2010 - 12:58
No mä en ole kehittynyt vaikka olen tehnyt luonnoskirjaa suoraan tussilla. Mutta siinä on yksi pointti mikä pitäs muistaa: ei saa mennä helpoimman kautta ja vedellä viivoja miten sattuu, vaan pitäisi oikeasti miettiä mihin niitä vetää.
Paperijutussa on pointti, vein mukanani parempaa paperia mutta ainoa jota lopulta käytin oli kopiopaperi. Mutta silti parempi paperi antaa enemmän mahdollisuuksia sutata vapaasti, niin piirtämisessä yleensä kuin luonnoskirjassa. Ja hyvälle paperille on mukavampi piirtää. Luonnoskirjoja pitäisi olla saatavilla, sopivan kokoisia ja paljon.
20.07.2010 - 13:53
Jos haluaa enemmän ja parempaa, jää odottelemaan sitä. Jos tyytyy siihen mitä on ulottuvilla, etenee.
Jos yrittää keskittyä hallitsemaan uimistaan painuu pinnan alle. Jos vetelee miljardi viivaa miten sattuu, ne alkaa olla hyviä viivoja.
20.07.2010 - 14:32
Mä häpeissäni käytän lyijäriä. Tuleeko ny huuto? : (
Luonnoskirjoja ostelen vähän mitä milloinkin, jos on kiva koko ja kohtuullinen hinta. Paperin laatu ei ole aina parasta, kyl sen jäljestä huomaa myös.
Jos ois paperi mulla liian hienoa, en uskaltaisi sille piirtää, tulis vaan suorituspaineet kun hieno kallis paperi syyllistää.
20.07.2010 - 15:09
>:(O)
20.07.2010 - 21:38
Mä haluan sutata luonnoskirjaan vesiväreillä ja terällä, ja se haittaa harrastuksia jos paperi on niin huonoa ettei se kestä. Onneksi löysin hyviä luonnoskirjoja silloin kun mulla oli vielä rahaa, olen tehnyt sitä viime aikoina enemmän kuin pitkiin aikoihin.
…mutta useimmiten se on tasoa ”ai niin, piti kirjata se juttu”, jolloin keskittyy vain saamaan merkinnän valmiiksi eikä nauti itse piirtämisestä…
20.07.2010 - 21:50
Tuo on totta.
Joskus vois taas teettää Mirpsulla kirjan lempparipaperistaan. Sehän tekee mittatilauskokoon.
21.07.2010 - 20:56
Tällä hetkellä mulla on Cansonin joku kirja, jota ei varmaan saa täältä enää, ja sinikantisia jotain, joissa on myös hyvä paperi. Parempia kuin Lanan luonnoslehtiön paperi.